Näitä Etelä-Afrikan kuvia katsoessa tulee vaan ihan sellainen kesäfiilis ja haluaisin vaan niin kovasti, että se kesä tulisi jo tänne Berliiniinkin! Vaikka siellä Etelä-Afrikassakin oli muutama vähän kylmempi päivä, ei lämpötila koskaan laskenut alle 15 asteen ja parhaimmillaanhan se oli siellä yli kolmessakymmenessä asteessa. Kesälle on muutekin niin paljon kaikkia suunnitelmia, että tämä kevät tuntuu jotekin turhalta, kun pitäisi säästää rahaa eikä saisi oikein mitään nyt ostella.
Mun odotukset Etelä-Afrikkaa kohtaan ennen matkaa oli tosi ristiriitaiset. Yövyttiin perheen tuttujen luona ja mietin jo etukäteen, tuunko sitten näkemään sitä Etelä-Afrikkaa ollenkaan sen tuttavaperheen asunnon lisäksi, koska vuosi sitten mun hostperhe oli ollut jo siellä kiertäen kaikki nähtävyydet. Olin onneksi väärässä! Mut vietiin tosi moneen paikkaan, kuten esimerkiksi kuvissa näkyviin Cape Pointiin ja Tafelbergille (google antoi suomenkieliseksi nimeksi Pöytävuori). Lisäksi pääsin shoppailemaan ja tekemään kierroksen punaisella turistibussilla, mikä antoi aika hyvän kuvan siitä, missä sijaitsi mikäkin paikka.
Mun odotukset Etelä-Afrikkaa kohtaan ennen matkaa oli tosi ristiriitaiset. Yövyttiin perheen tuttujen luona ja mietin jo etukäteen, tuunko sitten näkemään sitä Etelä-Afrikkaa ollenkaan sen tuttavaperheen asunnon lisäksi, koska vuosi sitten mun hostperhe oli ollut jo siellä kiertäen kaikki nähtävyydet. Olin onneksi väärässä! Mut vietiin tosi moneen paikkaan, kuten esimerkiksi kuvissa näkyviin Cape Pointiin ja Tafelbergille (google antoi suomenkieliseksi nimeksi Pöytävuori). Lisäksi pääsin shoppailemaan ja tekemään kierroksen punaisella turistibussilla, mikä antoi aika hyvän kuvan siitä, missä sijaitsi mikäkin paikka.
Kaikki asiat (turistikierros, nähtävyydet, ravintolat, pingviinit...) oli kaikki ihan mahtavia kokemuksia, mutta kaikista parasta oli kyllä se fiilis, mikä koko paikasta itselle tuli. Siihen fiilikseen vaikutti ihan varmasti esimerkiksi se, että oli niin lämmintä ja aurinkoista, mutta myös esimerkiksi se, että ihmiset ympärillä puhuivat englantia. Vaikka saksa sujuu multa jo todella hyvin ja ymmärrän arkipäiväisestä puheesta suunnilleen kaiken, on englanti mulle edelleen se kieli, jota käyttäessä en joudu ponnistelemaan samalla tavalla kuin saksan kanssa. Lisäksi mua kiinnosta ihan mielettömästi Etelä-Afrikan historia ja eläimet ja se, miten erilainen koko paikka oli verrattuna Eurooppaan.
Yksi asia, mikä mua harmitti hostperheen kanssa matkustaessa, oli just se, etten päässyt tutustumaan kuitenkaan niin hyvin siihen paikalliseen kulttuuriin ja ihmisiin. Se vaatisi varmaan pidempiaikaista oleskelua Etelä-Afrikassa ja siellä ollessa googlettelinkin uteliaana Cape Townin yliopistoa. Yliopistomaksutkaan ei olisi näin eurooppalaiselle mikään ongelma, koska hintataso on siellä todella alhainen. Lisäksi hostäiti mainitsi puoliksi tosissaan, että koska Cape Townin yliopisto on melko hyvä, voisin opiskella sielläkin. Mun haaveet opiskeluista Afrikassa kariutuivat vaan siihen, että se on todellakin ihan mielettömän kaukana Euroopasta ja näin myös mun perheestä ja kavereista. (Äitikään ei varmaan olisi kauhean iloinen, jos opiskelisin Afrikan kaupungissa, joka on luokiteltu todella vaaralliseksi, haha!)
Vaikka oon ihan intona matkustelusta eripuolille maailmaa, se ikävä, mitä koin Etelä-Afrikassa Eurooppaa kohtaan oli ihan hirveää. Olinkin siis ihan ikionnellinen palatessani tuttuun ja turvalliseen Berliiniin, vaikka omalla tavallaan Etelä-Afrikka sai mun sydämen sykkimään kyseistä maata kohtaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti